Lasipalatsi täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Rakennuksen suunnitteli kolme nuorta arkkitehtiä, Viljo Revell, Heimo Riihimäki ja Niilo Kokko. Alunperin väliaikaiseksi aiottu rakennus on ollut toistuvasti purku-uhan alla, mutta kaupunkilaisten tahto on voittanut ja funkishelmi elää tänä päivänä uutta kukoistuskauttaan.

Syntymäpäivä on hyvä hetki myös luoda katsaus menneeseen. Lasipalatsin avajaisvuonna 1920-luvun iloisuus ja avoimuus oli hiljentynyt ja poliittinen ilmapiiri kiristyi Euroopassa. Uuteen sotaan ei kuitenkaan haluttu vielä uskoa. Kaupungissa riitti kuhinaa. Mikä siis puhutti vuoden 1936 Helsingissä, Suomessa, maailmalla? Kuka teki ja mitä tapahtui?

▶ Hollywoodissa elettiin unelmakaupungin kulta-aikaa ja ensi-iltansa saivat mm. Charles Chaplinin Nykyaika sekä Greta Garbon tähdittämä Kamelianainen. Ranskassa Jean Gabin hurmasi elokuvassa Pepe le Moko. Puhutuimpiin kotimaisiin ensi-iltoihin kuului mm. Tauno Palon ja Ansa Ikosen toinen yhteinen elokuva Vaimoke.

▶ Kirjarintamalla sensaatioksi Yhdysvalloissa ja pian ympäri maailman nousi Margaret Mitchellin romaani Tuulen viemää. Modernisti Olavi Paavolaisen ironinen Kolmannen valtakunnan vieraana sai innostuneen vastaanoton Suomessa ja Ruotsissa, natsi-puolueen hallitsemassa Saksassa teos herätti närää. Mika Waltari puolestaan kuvasi yhdenpäivän romaanissaan Surun ja ilon kaupunki Helsingin elämää: ”Töölönlahti loistaa verilammikkona ja kultaa ja verta hehkuvien talojen jokainen ääriviiva on tuttu hänen katseelleen.

Repivä yksinäisyyden tunto ja ikävä vuotaa äkkiä hänen mieleensä, vaistomaisesti hän tajuaa ensimmäisen kerran elämässään rakastavansa tätä suurta kaupunkia. Se on hänen kaupunkinsa, se on hänen synnyinpaikkansa, sen kadut ovat olleet hänen lapsuutensa seikkailujen ja pettymysten taustana, sen keskellä hän on kasvanut, sen hän tuntee, hänen on vaikea sitä jättää.”

▶ Hella Wuolijoen Niskavuori-näytelmäsarjan ensimmäinen osa Niskavuoren naiset sai ensiesityksensä Helsingin Kansanteatterissa maaliskuussa ja sai suuren suosion. Kotimaisilla näytelmillä oli Ylioppilastalolla, Koiton näyttämöllä ja Vallilan näyttämöllä toimineen Kansanteatterin ohjelmistossa muutenkin suuri rooli: näytäntökautena 1936–37 niitä esitettiin yli 300 kertaa. Maailmakirjallisuudesta esitettiin Strindbergiä ja Shakeaspearea. (– Helsingin kaupungin historia, 1964)

▶ Kun lamasta ja pulakaudesta selvittiin, riitti maitoa herkuksikin. Jäätelön teollinen valmistus alkoi 1930-luvun puolivälissä. Hohtava ja valoisa Lasipalatsi toi uutuuksia kaupunkiin. Valio avasi taloon Helsingin ensimmäisen jäätelöbaarin.

▶ Helsinkiin nousi 1930-luvulla lukuisia huomiota herättäviä rakennuksia, funktionalismi hallitsi. Tilkan sotilassairaala kaarevine parvekkeineen nousi Ruskeasuolle. Eduskuntatalo (valmistunut 1931) kiilteli vielä uutuuttaan. Olympiastadionia ja Lasipalatsin naapuria Pääpostitaloa rakennettiin. Suomalaisen ark­kitehtuurin ja funktionalismin johtohahmon Alvar Aallon koti ja studio valmis­tuivat Munkkiniemeen.

▶ Berliinin kesäolympialaisista Suomi­­ sai peräti 19 mitalia, joista yhden taidekilpailujen epiikkakirjallisuudesta. Mitalitilastossa Suomi jakoi Ranskan kanssa viidennen sijan. Hitler oli jo vallassa ja natsipuolueen liput leimasivat olympiakuvaa.

▶ Englannin kuningas Edvard VIII luopui kruunustaan kahdesti eronneen amerikkalaisnaisen Wallis Simpsonin vuoksi. Kuningashuone ei antanut koskaan skandaalia anteeksi. Valtaan nousi nykyisen kunigattaren isä Yrjö VI. Suomessa presidenttinä oli Pehr Evind ”Ukko-Pekka” Svinhufvud. Heinäkuisten eduskuntavaalien suurin voittaja oli SDP, ja pääministeriksi nousi Kyösti Kallio.


▶ Mustanaamio-sarjakuva (The Phantom) ilmestyy ensimmäisen kerran helmikuussa 1936. Se ilmestyy edelleen sekä sanomalehdissä että omana sarjakuvalehtenään. Mustanaamiolla on tuhat silmää ja tuhat korvaa (Vanha viidakon sanonta).

▶ Kulttuurielämä oikeistolaistui, eikä vasemmistolaisia kirjailijoita hyväksytty kirjailijaliiton jäseniksi. Vastapainoksi perustettiin kulttuuriyhdistys Kiila, jonka ydinryhmään kuuluivat mm. Jarno Pennanen, Erkki Vala, Katri Vala, Pentti Haanpää, Elvi Sinervo ja Arvo Turtiainen.

▶ Helsingin ensimmäinen lentokenttä­ sijaitsi Katajanokalla. Vuonna 1936 lentoliikenne alkoi Malmin upouudella lentokentällä Tattarisuolla. Helsinki-Vantaa -lentokenttä valmistui Olympialalaisiin 1952.

”Eilen olimme ainutlaatuisella lounaalla. Syömätovereita oli 450 henkilöä, ja kaikki einehtivät yhdessä samassa huoneessa. Ja orkesteri soitti, ja kukat kukkivat ja ”laululintuset” – tällä kertaa ihmisen hahmossa – helskyttelivät välillä suloisia sointuja. Ja ruoka hävisi kukkuraisilta pöydiltä nälkäisiin vatsoihin kiitettävällä vauhdilla. Jokainen on jo tietysti arvannut, että tällainen lounas on mahdollinen vain yhdessä helsinkiläisessä ravintolassa: Lasipalatsissa sijaitsevassa.” –HS 1.3. 1936 ▪