Lasipalatsin elokuva- ja mediakeskus on Helsingin kaupungin omistama ja Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n isännöimä rakennus. Se sykkii Helsingin ydinkeskustassa toteuttaen suunnittelijoidensa jo 1930-luvulla tavoittelemaa valoisan avoimuuden ja moderniuden henkeä.

Tämän 1998 peruskorjatun modernin funkkis-palatsin seinien sisälle mahtuu iso pala urbaania kulttuuria helposti lähestyttävässä muodossa. Lasipalatsi tuo modernin teknologian ja tietotekniikan palvelut lähelle ihmistä ja sen suojista löytää ilmaisia internet-yhteyksiä, nettipalveluita, kulttuuri infoa ja yhteiskunnallista tiedotusta. Myös eurooppalaiset elokuvat, vaihtuvat näyttelyt, kaupunkistudiot ja monenlaiset kulttuuritapahtumat ovat löytäneet tiensä Lasipalatsin suojiin.

Lasipalatsi on myös media-alan kauppakeskus ja eurooppalainen kohtauspaikka kahviloineen, ravintoloineen ja kohtaamispaikkoineen. Sen suojissa toimii yli 20 yritystä ja yhteisöä.

Elokuva- ja mediakeskuksen tavoitteena on toimia tietoyhteiskunnan näyteikkunana sekä kehittää omia uusia helposti lähestyttäviä palvelukonsepteja tietoyhteiskunnan arkisiin tarpeisiin. Lasipalatsi on myös kohtaamispaikka ja nykyaikainen basaari Helsingin sydämessä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Lasipalatsissa oli yli kaksi miljoona kävijää, www-sivuilla vierailtiin noin 1,2 miljoonaa kertaa.

Lasipalatsin elokuva- ja mediakeskuksen sisältöhankkeet käynnistettiin Euroopan Unionin alue-kehitysrahaston alaisesta Urban Pilot -projektin rahoituksen turvin 1998-2000.

Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n omistaa Helsingin kaupunki.

Lisätietoja

• Alkuperäinen Urban Pilot -hakemus (pdf/engl.)
  
• Urban Pilot -projektin loppuraportti (pdf/engl.)
  
• Lataa tästä Lasipalatsin toimintaa esittelevä kirja (pdf)

Lasipalatsin historia

Selvityksen tarkoitus
Rakennushistoriallisen selvityksen tarkoitus on paitsi selvittää rakennuksen eri rakennusvaiheet ja niiden säilyneisyys, myös kartoittaa arkistot, etsiä piirustukset ja niihin liittyvät asiakirjat, valokuvat ja muu mahdollinen korjaussuunnittelua hyödyttävä aineisto - sitä kautta helpottaa korjaustyön suunnittelun käynnistymistä. Rakennuksen historiatiedot auttavat myös arvotuskysymyksissä ja vaikuttavat suunnitteluratkaisuihin.

Selvityksen rajaus
Koska rakennuksessa oli vuonna 1994 tehty oppilastyönä rakennushistoriallinen inventointi, täydensin sitä nyt vain julkisivujen osalta. Muuten keskityin muutamassa kuukaudessa selvittämään rakennuksen varhaisinta asua - ja niiltä osin kun aikataulu antoi myöden, myös myöhempiä vaiheita. Alkuperäisen asun painotus ei johtunut myöhempien vaiheiden väheksymisestä, vaan siitä, että tutkimusaikaa oli niukasti - ja siitä, että arkkitehtien ideasuunnitelman esittelyssä toistuvat sanat "alkuperäinen" ja "palauttaa".

Tutkimusaineisto
Keskeisimpiä lähteitä ovat kirjallisuuden lisäksi olleet valokuvat, piirustusarkistot - erityisesti Suomen rakennustaiteen museon, Helsingin kaupunginmuseon, kaupunginarkiston ja Suomen osuuskauppojen keskuskunnan kokoelmat sekä lehtiartikkelit ja haastattelut. Asiakirjoja, kuten tilauksia ja urakkasopimuksia, on löytynyt niukasti. Erityisesti omistajanvaihdoksissa asiakirjoja on tuhoutunut. Ikävintä on työselitysten täydellinen puuttuminen.

Rakennushistorian selvityksen kuluessa teki Ancelo Oy sisätiloissa väritutkimuksen, joka odotetusti paljasti rakennuksen kiitettyä värimaailmaa. Julkisivujen väritutkimus tehtäneen lähiaikoina.

Tulostus
Tulostus rakentuu niin, että alussa on selvitetty tiiviisti rakennuksen syntyhistoria, talon arkkitehtuurin keskeisimmät ideat, ensimmäiset liiketilat, suunnittelijat ja lopussa yhteenveto tärkeimmistä muutoksista, luonnehdinta säilyneisyydestä/ suojelutavoitteista.

Alkuperäistä rakennushistoriaa selvittelevää kansiota säilytetään Helsingin kaupunginmuseossa. Siihen sisältyy julkisivuinventointi piirustus- ja valokuvaliitteineen, eri arkistojen historialliset valokuvat ja piirustusluettelot. Sen nykytilannetta kuvaa vat pohja- ja julkisivupiirustukset ovat TKK:n arkkitehtiopiskelijoiden laatimia 1994.

Kiitokset
Rakennushistorian selvitystyötä käytännössä helpotti kaupungin käyttööni luovuttama työhuone Lasipalatsissa, ja työn teki innostavaksi antoisa vuorovaikutus korjausta suunnittelevan Arkkitehtitoimisto Alli Oy:n kanssa.

Lasipalatsissa 30.9. 1996
Hilkka Högström

Lasipalatsin nettikameraa voi katsoa tästä osoitteesta: http://nettikamera.lasipalatsi.fi

Kampin aukiota kuvaava kamera sijaitsee Lasipalatsin "tornin" huipulla.